Belysningsfrågan.

Notis i tidningen Syd-Österbotten 22.11.1924 om hur belysningsfrågan skall ordnas i Kristinestad:

Efter förberedning av ett särskilt tillsatt utskott inkom drätselkammaren, med förslag beträffande belysningsfrågans ordnande och rekommenderade såsom mest förmånligt ett av A.B. Pärus-Fors O.Y, ingivet anbud om belysning såsom hittills mot en avgift av 35,000 mk per år för gatubelysningen och 3 mk 50 p. per kilowatt för av staden bekostad inre belysning, ifall staden uppgör kontrakt för en tid av 5 år.

Efter det ärendet diskuterats beslöt fullmäktige erbjuda bolaget ifråga överenskommelse på i huvudsak följande villkor:

1) att bolaget underhåller belysningsnätet och levererar ström för all yttre belysning mot 35,000 mk per år;

2) att bolaget äger debitera för inre belysning och kraftström högst 3:50 per kw;

3) att om strömmen icke levereras till fullt volttal eller under full belysningstid, beräknas en mot minskningen svarande sänkning av priset. Godkänner bolaget dessa bestämmelser uppgöres kontrakt på 5 år, men går bolaget icke in på att leverera ström till privata personer i staden för ett pris av högst 3 mk 50 p. per kw. göres kontraktet på blott 3 års tid.

Tidningen Syd-Österbotten förklarade den 29.11.1924 vad problemen med den elektriska strömmen beror på:

Det dåliga elektriska ljuset i K: stad,

Lappfjärd och Tjöck beror ju, som de flesta redan torde veta, av att Storfors såg i augusti detta år nedbrann. A. B. Pärus-Fors har under de tre sista åren haft sin hjälpstation i Storfors och för att skaffa sig tillräcklig kraft hade Pärus-Fors kort före branden tillhandlat sig nämnda fors, men genom eldsvådan förstördes även hela den elektriska anläggningen. Efter branden blev det emellertid tvist om köpets giltighet. Man försökte genom förbud och annat få detsamma upphävt. Allt detta har som följd haft att återuppbyggandet ej kunnat gå så raskt undan som fallet hade varit, ifall det fått gå sin jämna gång. Följderna utav de svårigheter Pärus-Fors haft och ännu har att kämpa med vidkännes nu även allmänheten, emedan det ännu tager par veckors tid, förrän anläggningen i Storfors blir färdig och det elektriska ljuset kan börja fungera till belåtenhet.

Kristiinan Sanomat 20.3.1925:

Kristiinan sähkökysymys. Sitkeä ratkaistava.

Kuten jo aikaisemmin o!emme kertoneet, päättyy kaupungin ja Ab. Pärus-Fors Oy:n välinen sähköhankintasopimus tänä vuonna. Uusi sopimusluonnos 3-vuotiseksi sopimuskaudeksi laadittiinkin rahatoimikamarin ja yhtiön välillä siksi valmiiksi, ettei valtuustolla pitänyt olla asiassa enää muuta kuin napauttaa asia päätökseen. Mutta kun valtuusto päätöstä tehdessään määräsi, ettei yhtiö saisi velkoa yksityisiltäkään määrättyä korkeinta enempää, niin asia alkoi mutkistua.

Asia on ollut valtuustossa jo pariinkin uuteen otteeseen esillä tuon yksityisten kiskoiltavapauskysymyksen takia, josta yhtiö pitää edelleen kiinni, mutta johon valtuusto ei tunnu halukkaalta alistumaan. Viimeksi oli kysymys valtuustossa esillä eilen, mutta jäi se edelleenkin rat kaisemattomana pöydälle. Kaupunkimme sähkökysymys on muuten ollut jo puolitoista vuosikymmentä rempallaan tai oikeastaan siitä saakka, kun entinen Lumen yhtiö joutui vararikkoon. Sen jälkeen ovat vaihtuneet valolliset ja valottomat yöt vuosi vuodelta jolloin lamput ja kynttilät on täytynyt pitää varalla aina tämän vuoden alkuun saakka, ja voimavirran saanti oli välillä vuosikausia tyystin keskeytyksissä. Ja nyt kun yhtiö on viimeinkin saanut voimalaitoksensa halvalla tyydyttävään kuntoon, luulee se varmaan monopoliasemansa oikeuttavan jonkunlaiseen pröystäilyyn. Sillä ei kaiketi korkeinta rajoitusmääräystä voitane pitää muuna, koskapa yhtiön kantaman virran kilovattihinta on nytkin vaihdellut 2:n ja 5:n markan välillä, käyttötarkoituksesta riippuen.

 

Kristiinan Sanomat 28.4.1925:

Kristiinan sähkökysymys uudelle kannalle.

Ab. Pärusfors Oy:n kaupungissa olevat johdot päätetty lunastaa. Kaupunki ostaa virran ja hoitaa jakelun.

Kaupunkimme valtuuston kokouksessa eilisiltana oli esillä m.m. kysymys sähkövirran hankkimisesta kaupungille. Kuten aikaisemmin on useamman kerran mainittu on kaupunkimme sähkökysymyksen ratkaisu lähiaikaa varten ollut kokolailla sitkeää. Kun Pärusforsyhtiön kanssa määrähinnasta, enempää kuin täydestä hankintavarnmuudestakaan aikaisempien neuvottelujen perusteella ei päästy, ryhdyttiin kaupungin puolelta neuvotteluihin kaupungin oman sähkölaitoksen hankinnasta siinä muodossa, että kaupunki lunastaisi kaupungin sisällä olevat sähköjohdot, ostaisi virran ja hoitaisi jakelun kuluttajille.

Tässä tarkoituksessa laadittu kaksipuolinen ehdotus oli esillä kaupunkimme valtuuston eilisiltaisessa kokouksessa ja hyväksyi valtuusto laaditun ehdotuksen. Sen mukaan lunastaa kaupunki sähköjohdot arvion mukaan n. 230,000 mk. hinnasta ja ostaa virtaa Ab. Pärus-Fors Oy;ltä 85,000 kilowattia vuodessa 1 mk. 80 p:nin mukaan kilowatilta. Jos virran kululus on suurempi, laskee hinta yliolevasta virrasta 1 mk. 50 pniin.

Syd-Österbotten skrev 29.4.1925 om ett avtal som gjorts med staden.

Belysningsfrågan avgjordes genom enhälligt beslut så, att staden i enlighet med bolaget Pärus-Fors anbud, alternativ II, inlöser ledningsnätet i staden med transformatorer m.m. enligt värdering. Till sakkunnig från stadens sida utsågs ingenjör Torsten Kranck. Ovannämnda bolags anbud å leverans av ström till 1 mk 50 p per kilowatt skulle även antagas och befullmäktigades drätselkammare att upprätta kontrakt med bolaget Pärus-Fors och i övrigt ordna belysningsfrågans alla detaljer.

Den 8.5.1925 skrev Kristiinan Sanomat så här om den uppgörelse som Pärus-Fors hade gjort med staden:

Kaupunkimme sähkökysymys saatanee viimeinkin asianmukaiseen ratkaisuun.

Kuten jo aikaisemmin lyhyesti kerroimme, päätti kaupunkimme valtuusto viime viikolla pitämässään ylimääräisessä kokouksessa, että kaupungissa olevat nykyisin Pärus-Fors Oy:n omistamat sähköjohdot lunastetaan kaupungille ja samalla, että kaupunki ostaa yhtiöltä sähkövirran ja toimittaa virran jakelun. Asiaa ei kylläkään vielä ole ratkaistu lopullisesti, sillä johtoarvio on vielä suorittamatta ja samoin lienee vähin erimielisyyttä myöskin muutamista laadittavan sopimuksen eri kohdista. Kuitenkin katsomme olevan syytä ottaa kysyrnys tässä laajemmin puheeksi.

Kaupunkimme sähkökysymys on nyt siis vihdoinkin lähentynyt uudelleen sille asteelle, jolla se oli ensi kerran jo lähes puolitoista vuosikymmentä takaperin ja jolloin kaupungin silloinen valtuustoenemmistö erinäisistä sivuvaikutteista johdettuna kieltäytyi ostamasta nyt lunastettavaksi päätettyä romua – joksi sitä silloin nimitettiin – 32,000 markan hinnalla. Ja kuitenkin oli tuon nykyisin ostettavaksi päätetyn romun lisänä pari höyrykonetta pannuilleen ja samoin pari dynamoa sekä tontti rakenkennuksineen. Valtuusto päätti sillä kertaa mieluummin unohtaa silloin vararikon tehneeseen yhtiöön uhraamansa 25,000 mk rahamäärän ja antautua sähkökysymykseen nähden salliman johdettavaksi ja sattuman heiteltäväksi. Minkälaisten vaikeuksien alaisena kaupunkilaiset valon ja voimavirran tarvitsijat ovat sen jälkeen olleet, sen tietää lähemmin asian kokeneet. Paitsi monasti ylivoimaisia hankaluuksia monille voiman ja valontarvitsijoille, on voimavirran saantivaikeudet suorastaan estäneet monen suunnitellun yrityksen syntymästä ja siten välillisesti estetty yritteliäisyyden vilkastumista kaupungissamme, silloin kun siihen olisi ollut tilaisuus. Ja seuraukset tällaisesta ovat korvaamattomissa.

Noin kymmenkunta vuotta sitten oli sähkökysymyksemme toistamiseen samanlaisessa vaiheessa. Nykyisen virranhankkijayhtiön silloinen omistaja tarjosi nim. koko laitostaan kaupungille johtoineen, koneineen ja koskineen ja tontteineen ja aikomus oli vielä yhdistää samaan laitokseen tarjotut Karijoen erinäiset voimakkaimmat kosket myllyineen ja palstatiloineen, jolloin kaikkien näiden laitosten yhteinen hintaarvio lähenteli muistaaksemme 300.000 mk.

Samalla oli myöskin kysymyksessä sähkövoiman kysyntä siinä määrin, että kaupunki olisi voinut yhdelle ainoalle kuluttajalle myydä virtaa vähintäin 18,000 mk. arvosta, joka olisi vastannut koko tuohon tulevaisuuslaitokseen kiinnitetyn pääoman silloisia vuotuista korkoa kuoletuksineen. Mutta laskelmat näyttivät silloin niin loistavilta ja kaupungin edut kysymyksestä koituvan niin suuriksi, että sellainen hanke oli äänettömyydellä haudattava, niinkuin haudattiinkin. Laskelmat yksityishyödystäkään eivät kuitenkaan kulkeneet otaksuttuun suuntaan ja kaupunkilaiset saivat taas uudelleen kärsiä valon ja virran puutetta ja yritteliäisyydelle tuli toistamiseen salpa eteen, jota nykyisin ei enää voi parhaimmilla yrityksilläkään kokonaan poistaa.

Sanotaan vanhojen muistelijaa pistettävän tikulla silmään. Niitä pistoja on kuitenkin jo kuluneena aikana tullut niin useasti, että muistot vanhoista joutuvat väkisinkin mieleen aina silloin kuin tehtyjä erehdyksiä edes vaikkapa aikain kuluessa joskus huomataan ja niitä on pakko ryhtyä tavoin tai toisin korjailemaan. Kuten nytkin on hankkeissa.

Edellä jo mainitsimme, että sähkökysymyksemme ratkaisu on nyt muodostumassa sille asteelle, jolla sen nykyisenä aikana täytyy ollakin. Mielestämme on kuitenkin kaupungin puolella nyt tarkoin valvottava, että kaupungin kehittymismahdollisuus, mikäli se sähkön käytöstä riippuu, koetetaan ottaa mahdollisimman suuressa mitassa huomioon. Yhtenä sellaisena tekijänä on saatava tuntinen virtamäärä (voltametri) mahdollisimman korkeaksi. Sillä jos kerta voiman kulutus tulee, kuten on toivottavaa ja jota tehty sopimusluonnoskin jo edellyttää, joihinkin määrin nykyistään suuremmaksi, aiheuttavat sellaiset nytkähdykset ja jännitysheikkoudet, mitä näihin asti on saatu tavantakaa kokea, kuluttajille aineellisiin vaurioita siinä määrin, että kaupunki ennenpitkää joutuu maksamaan huomattavia eriä käyttämättömästäkin virtamäärästä. Mikäli on mainittu, edellyttäisi jo vaaditun 85,000 kilowatin kulutuskin sähkön käytön laajentamista noin kolmanneksella kuluvan vuoden määrästä, jolloin kuitenkin kulutus oli täällä normaalistaan huomattavasti suurempi. Niinikään on kulutuksen noustessa edellämainittuun ja siitä edelleen aina rajattomiin virran alin hinta liian korkea. Ehdottomasti olisi saatava siinä jonkunlainen laskeva asteikko. Sillä kun jo pari vuosikymmentä sitten pidettiin Amerikassa hiilillä 1,000 kv. koneella synnytettävän sähkövoiman 5 pennin kilowattihinnan mukaan kannattavana, niin tuntuu 30-kertainen hintamäärä vesivoimaisesta sähköstä kovin korkealta vaikkapa arvot ovatkin siitä saakka huomattavasti muuttuneet.

Toivottavaa kuitenkin kaikissa tapauksissa on, että sähkökysymyksemme saataisiin edes nyt onnelliseen ratkaisuus. Kokeilu puolentoista vuosikymmenen aikana on ollut siksi kiusallista ja kallista lystiä kullekin kaupunkilaiselle virran tarvitsijalle, että luullaksemme jokainen näistä odottaa asiassa parannusta ja vakiintuvaa tilannetta. Saadaanko sitä aikaan vielä nytkään, sitä on vaikea mennä vielä varmasti päättelmään. Toivoa sentään voitanee.

Kristiinan Sanomat 15.5.1925:

Kaupunkimme sähkökysymys. Kaupungissa olevat johdot laitteineen arvioitu.

Virranjako siirtyy kaupungille tästä päivästä.

Kuten aikaisemmin olemme kertoneet, päätti valtuusto lunastaa Pärus-Fors Oy:n kaupungissa olevat sähköjohdot laitteineen ja ostaa sähkövirran sekä toimittaa sen jakelun kaupungissa.

Viime maanantaina suoritettiin sitten sähköjohtojen ja laitosten arvostelu, johon otti osaa molempien asiallisten edustajain lisäksi kaksi arviomiestä kummaltakin puolelta. Suoritetun arvion mukaan nousee kaupungin lunastettavan johtoverkon ja laitteiden arvo 254,270 mkaan. Yhtiön ja kaupungin välinen sopimus on myöskin jo allekirjoitettu ja alkaa virran jakelu kaupungin laskuun tästä päivästä alkaen.

Kristiinan Sanomat 22.5.1925:

SÄHKÖKYSYMYKSEN JÄRJESTELY.

Rahatoimikamari oli lähettänyt valtuustolle ilmoituksen, että Pärus-Fors Oy. oli hyväksynyt valtuuston asettamat ehdot sähkö voiman hankinnasta ja johtojen lunastamisesta kaupungille ja että sopimus yhtiön ja kaupungin välillä oli allekirjoitettu. Samalla ilmoitti rhk. että sähköjohdot on arvioitu 254,270 mk. Ja anoi, että sähkölaitoksen osto- ja käyttövaroiksi otettaisiin 300.000 mk. laina. Valtuusto hyväksyi lainakysymyksen samoin kuin myöskin ehdotuksien lähemmiksi ohjeiksi laitoksien käyttöä ja hoitoa varten, joiden mukaan virran jakelu tapahtuu kuluvan vuoden loppuun saakka entiseen tapaan.

Syd-Österbotten 19.12.1925:

Elektriska ljuset, som sedan den 2 december varit uruselt, föranledde i samband med budgetbehandlingen en lång och vidlyftig diskussion, vilken slutligen resulterade uti att fmtge uttalade sitt ogillande över att A.B. Pärus-Fors 0.Y. ej levererar fullgod elektrisk ström. Det ansågs ej få gå under namn av naturhinder, då man överbelastar forsens minimiprestation, Vill bolaget utvidga sitt belysningsnät såsom nu skett, följer därmed som en nödvändig följd att öka kraftkällan med tillsats av en tillräckligt stark suggasmotor.

Syd-Österbotten 21.9.1929:

Nytt strömleveranskontrakt.

Då det mellan staden och A. B. Pärus-Fors O.Y. upprättade strömleveranskontraktet av den 14 maj 1925 utgår den 15 maj inkommande år, har drätselkammaren jämte införskaffad utredning av möjligheterna att från annat håll skaffa staden belysning, i skrivelse av den 11 dennes insänt av A.B, Pärus- Fors O.Y, upprättat förslag till leveranskontrakt att gälla för perioden 15 maj 1930 till 15 maj 1935 och beslöt fullmäktige i enlighet med drätselkammarens och B.U;s förslag att, då förutsättning för förmånligare strömleverans icke föreligger, kontrakt med A.B, Pärus-Fors O.Y. för kommande 5 års period skall upprättas i enlighet med det uppgjorda förslaget. Enligt det nu godkända förslaget höjes priset för belysningsström med 20 pi per kw och sänkes för kraftström med 30 pi per kw, varför staden alltså kommer att betala 2:— för belysnings- och 1:50 för kraftström vid transformatorn.

Kontraktsböter åt A. B. Pärus-Fors O. Y.

I skrivelse av den 11 dennes hade drätselkammaren jämte eget utlåtande insänt A.B. Pärus-Fors O,Y;s till stadsfullmäktige ställda skrivelse gällande tillskottsbetalning för åren 1926, 1927 och 1928 av fmk 20,000: —, som jämlikt stipulationerna i nu gällande kontrakt tillkommer A.B, Pärus- Fors O.Y, för av staden icke utnyttjad elektrisk energi och beslöt fullmäktige på förslag av B, U, berättiga Kristinestads Elektriska affär att till bolaget utbetala beloppet i fråga.